Terveys.
Kummasti sitä oppii arvostamaan…Niitä päiviä kun on parempi ja terveyttä yleensäkin. Vaikea on selittää ihmiselle kipua, joka ei näy päällepäin. Helposti leimautuu masentuneeksi tai muuten päästään vialliseksi. Ja tilannettahan auttaa hurjasti se että sitten lääkäri määrää sairauteen lääkettä joka aiheuttaa mielialan laskua. Siinähän se paketti sit onkin valmiina.
Sitä oppii nopeasti vastaamaan ”mitäs sulle kuuluu?”-kysymykseen jotain ”ihan tätä samaa”. Ei selittelyä ja sääliviä katseita. Kellekään en kerro ja annan ihmisten miettiä. Yksi stressi vähemmän mulle kun opin pitämään asiat itselläni niin ei tarvitse murehtia ihmisten kommentteja. Ja nyt kun hiljaiseloa on pitänyt niin on huomannut että kyselytkin vähenee. Ihmiset unohtaa.
Parhaita on kyllä ne kommentit tietämättömiltä jotka yrittävät ovelasti udella. Tai sit eivät vaan osaa aivojaan käyttää.
-joo mullakin oli semmonen vaikeempi kausi kun oli vaikeeta mut kun vaan reipastuu ni kyl se siitä…
-et oo töitä hakenu? Ei sun alalla paljon tarvii työttömänä olla. Ei vissiin kiinnosta?
-joo, mullakin eilen ilkeesti jomotti kun löin jalkani ovenpieleen…
Huokaus…